Kirppareilla käydessä tulee nykyään välillä vähän surullinen olo. Myynnissä on kaiken muun tarpeellisen ja tarpeettoman ohella hienoja käsitöitä pilkkahintaan muutamalla eurolla. Nuo aarteet ovat usein päätyneet myyntiin muuttojen tai konmarittamisen yhteydessä eikä ole ehkä ajateltu, kuinka monia (kymmeniä) tunteja niiden tekemiseen on käytetty ja että ne on tehty ilahduttamaan läheisiä. Kaikkea en voi minäkään pelastaa, mutta saamieni lahjoitusten lisäksi keskusvarastoni karttuu, kun ostan useimmilla kirpparikäynneillä jotain pientä.

Sain viime viikolla ihanan toimeksiannon: työkaverini toi minulle itsensä ja äitinsä virkkaamia pitsejä ja pyysi minua tekemään niillä koristellut pussukat kaikille lähisukunsa naisille. Suunnittelimme pussukat yhdessä ja nyt on 11 erilaista käyttötuotetta valmiina. Vanhat pitsit saivat näin uuden elämän hienolla tavalla.

Kun seuraavan kerran olet viemässä käsityöaarteita kierrätykseen (onneksi sentään sinne eikä roskikseen!), pysähdy hetkeksi miettimään niiden tekijää. Jos muistat hänestä jotakin muutakin kuin ’ne iänikuiset pitsiliinat’, keksit ehkä ainakin jollekin hänen tekemälleen liinalle uuden käyttöpaikan tai -tarkoituksen.